ELÄMÄNMENOANI

Työttömän kiireitä

Olen ensimmäistä kertaa sitten kesän 1994 jälkeen työttömänä. Viikon työttömyyden jälkeen olen mielessäni tuuminut, että taitaa aktiivisen työttömän elämä olla yhtä kiireistä kuin aktiivisen eläkeläisen.

Olen laatinut itselleni Exceliin summittaisen lukujärjestyksen, jossa kellonaikojen tilalla lukee ap (aamupäivä) ja ip (iltapäivä). Aikatauluni joustaa sovittujen tapaamisten ja sään mukaan. Vaikka koetin tehdä väljän aikataulun, on osa suunnittelemistani asioista jäänyt tekemättä. Aivot ovat huutaneet lepoa ankaran ajattelutyön uuvuttamina. Muutamana aamupäivänä olen näes istunut TE-palvelujen webinaareissa oppimassa LinkedInin hyödyntämistä, erottuvan CV:n ja työhakemuksen tekemistä ja etähaastattelussa menestymistä. Kuinka mainioita palveluja meillä onkaan ja täysin ilmaiseksi! Kouluttajat antavat tuhdin tietopaketin, jonka lomassa teemme itseämme hyödyttäviä harjoituksia. Ja entäpä tämä: saimme harjoitella videohaastatteluun osallistumista ja lähettää videomme arvioitavaksi. Nyt odottelen, milloin sähköpostilaatikkooni tipahtaa rakentavaa palautetta vastauksistani ja esiintymisestäni.

Olen kuvitellut olevani esiintymiskykyinen pitkän työurani ansiosta. Juu, mutta en videolla! Ensimmäiseen kysymykseen vastaaminen vaati monta otosta, vaikka olin kirjoittanut vastaukseni ja harjoitellut hyvin ennen nauhoittamista. Katsoin videoni läpi ja koin, etten ollut niissä oma itseni. Olen eläväinen puhuja ja kuvaan mahtuivat vain pääni ja hartiani, jotta olin riittävän lähellä läppärini mikrofonia. Puhun käsilläni ja kun ne eivät mahtuneet kuvaan, minusta jäi jokin ulottuvuus puuttumaan. Olin kuin torso. Jos jossain vaiheessa etenen työnhaussa haastatteluun asti, toivon pääseväni paikan päälle, jotta pystyn antamaan oikean kuvan itsestäni.

Työhakemuksen tekeminen ja ansioluettelon viilaaminen ovat oma juttunsa. CV tulisi räätälöidä haettavan paikan mukaisesti ja ennen hakemuksen kirjoittamista suositellaan tutustumaan yrityksen arvoihin. Miten ne sopivat minun arvomaailmaani? Miten voin osaamisellani hyödyttää yritystä? Miksi heidän pitäisi valita juuri minut? Vastedes pitänee hakemusten määrän sijaan panostaa vielä enemmän niiden laatuun, siitäkin huolimatta, että tiedän pystyväni moneen asiaan ja oppivani ainakin yhtä monta lisää. Toimistoalan työnhakijoita on huikea määrä kilpailemassa muutamista työpaikoista. Olen heitellyt verkkojani laajasti vesille, sillä olen valmis tekemään monenlaista oppiakseni lisää ja löytääkseni sen oman juttuni. Jonkinlainen käsitys minulla on jo siitä, mikä se juttu on, mutta jääköön toisen tekstin aiheeksi, jos se toteutuu.

Ensi viikon kalenteri alkaa täyttyä pikku hiljaa: Teams-tapaaminen uraohjaajan kanssa, webinaari omien kykyjen tunnistamisesta ja osaamisen myymisestä, digimarkkinoinnin itseopiskelua Googlessa. Kun ennustetut sateet taukoavat, käyn lenkillä poudan aikaan ja tuuletan aivojani yleiskunnon ylläpidon ohella. Seuraan avoimia työpaikkoja ja haen töitä, mikäli osaamistani vastaavia on tarjolla. Parasta työttömän arjessani on se, että lukujärjestykseni ansiosta minulla on rytmi, jota noudattaa. Ilman rytmiä päiväni olisi ajelehtimista ja aikaansaamattomuus ärsyttäisi minua. Illalla olen ansainnut vapaani brittisarjan tai Ann Cleevesin uusimman Vera-dekkarin parissa – tietysti in English.

Aurinko paistaa ukkoskuuron jälkeen – risukasaankin : )

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.